perjantai 27. tammikuuta 2017

Miksi juuri russit?

Niin lempeä ja vähän väsynyt tulevan äidin katse.

Lempirodukseni on vuosien varrella valikoitunut gotlanninruss, eikä vähiten siksi, että ensimmäinen oma poni sattuu olemaan russi. Russit ovat hurmanneet minut täysin, vaikka ennen Iisa en yhteenkään russiin ollut kovin läheisesti tutustunut. Iisan emällä ja veljellä kävin joskus ratsastamassa. Iisan emä oli maailman paras, vähän ponimainen, mutta niin kiltti. Velipoika oli vähän omalaatuisempi, mutta olihan se silloin vielä hyvin nuori.

Russeilla on mainio luonne, vähän omapäisyyttä, mutta myös hyviä piirteitä. Ainakin Iisalla on hyvin voimakas oma tahto ja se tekee halutessaan asiat hyvin vaikeaksi hoitajalleen/ratsastajalleen/ajajalleen, mutta löytyy siltäkin loistava työskentelymotivaatio, kunhan sen vain saa kaivettua esiin. Kaikista tärkeintä on säilyttää ponilla hyvä mieli, silloin se menee vaikka solmuun, jos osaat tarpeeksi selkeästi pyytää. Meidän kaikki russit ovat todella sosiaalisia, jopa Jupiter, joka on hieman arka kosketukselle, mutta silti se tulee aina luokse.

Kuten kaikissa roduissa, yksilöiden luonteet eroaa toisistaan ihan hirveästi. Iisa kertoo kyllä heti jos se ei ymmärrä, eli etu- tai takapää nousee, vaikka se on välillä vähän hidas, tykkää se tehdä asioita, jotka vaativat tarkkuutta, esimerkiksi tiukat käännökset. Iisasta tulisi varmasti loistava valjakkoponi, raviponin hommat ovat sille liian yksinkertaisia, sitä ei huvita pelkästään kiertää ravirataa ympäri uudelleen ja uudelleen. Kepponen taas lisää vain vauhtia, jos joku tuntuu vaikealta tai on vähän tyhmää, ei suinkaan heitä ensimmäisenä takapäätä. Meillä ei vielä ole kunnolla ratsastettavia nämä meidän ponit, mutta Iisa kyllä osaa ratsuttaa pieniä lapsia kiltisti, isompia voi vähän kokeilla ja tällä hetkellä etsimme Iisalle uutta satulaa, vanhan ollessa vähän epäsopiva, toivottavasti seuraava satulaehdokas osoittautuisi sopivaksi.


Russejen koko on ehdottomasti plussaa, ne ovat reippaasti ponimitoissa, mutta kuitenkin sen kokoisia, että niillä voi ratsastaa vähän isommatkin ihmiset. Iisa on vähän pikkuinen, vain 115cm, mutta esimerkiksi Kepponen on oikein kivan kokoinen, 125cm. Itse rakastan yli kaiken poneja, sillä niiden kanssa on niin kivaa harrastaa kaikenlaista monipuolisesti, toki voi isommankin hevosen kanssa, mutta ponejen kanssa on vain niin kätevää. Ohjasajo on paljon helpompaa, ajaminen on hauskaa ja vauhtia löytyy pienestä koosta huolimatta enemmän kuin tarpeeksi, näyttelyissäkin olisi ihan hauska käydä kuulemassa vähän mielipidettä noiden rakenteesta. Karsinan ei tarvitse olla niin suuri kuin isolla hevosella ja nämä ovat tehokkaita ruuan käyttäjiä eli heinääkään ei kulu niin paljoa, eli siinä missä ylläpidät yhtä hevosta, voit ylläpitää kaksi ponia, hirmu kätevää. Myöskään ratsastajaa ei ole yhtä mahdotonta löytää, kuin shetlanninponille, pystyyhän hyvän kokoisen russin selkään kiipeämään pieni aikuinen. Iisa on vähän pieni, mutta ei siitäkään heti isoksi kasva, tosin minä en enää sillä voi ratsastaa.


Russejen kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Russeille järjestetään yleensä ainakin yksi rotunäyttely vuodessa ja lisäksi voi osallistua kansalliseen poninäyttelyyn. Russponiyhdistys järjestää russeille omia mestaruuskilpailuita, valjakkorussimestaruus ja russimestaruus (koulu+este). Russeilla voi ratsastaa kuten monilla muillakin poneilla ja ne ovat oikeasti loistavia ratsuja. Välillä ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että russit ovat jotenkin itsepäisiä ja vaikeita ratsastaa. Joo löytyyhän niitäkin, kuten varmaan jokaisesta rodusta, mutta suurin osa russeista on oikein kivoja ratsastaa ja kilttejä. Lisäksi russit ovat vielä hyviä raviponeja, tosin eivät kaikki, mutta ravirusseja on paljon. Harmittavasti lähtöjä on aika vähän, varsinkin jos ei ole mahdollisuutta kiertää kilpailuissa koko Suomen alueella. Itsekin haluan ajaa russeilla kilpaa, koska en halua -ainakaan vielä- siirtyä hevosiin, joten russit on kiva välimalli ja niillä saa ajaa kilpaa vähän vanhempanakin. Enpä pienen mietinnän jälkeen keksi mitään mihin russi ei soveltuisi.


Tätäkin on Iisan kanssa kokeiltu ja Iisa on hyvää seuraa toisille hiitillä.

Kaiken monikäyttöisyyden lisäksi, nämä ovat hirmu viisaita eläimiä. Iisa ainakin oppii temppuja helposti. Kunhan vain omistaja muistaa olla kärsivällinen ja kannustaa ponia yrittämään voi se oppia mitä vain. Poni ymmärtää milloin on huonolla tuulella ja ei ole huumorintajuisella tuulella, useimmiten näiden pienten kanssa joutuu huumorintaju koetukselle, kun ne keksii jotain hauskaa. Meillä viimeaikoina ponit oppi nostamaan lauta-aidan portin ylemmän laudan pois ja Kepponen loikkasi vapauteen, vaikea arvata kuka mahtoi olla asialla. Tähän löytyi onneksi helppo ratkaisu, sähkölanka, se oli tarkoitus laittaa jo aiemmin, mutta ei saatu aikaan tarpeeksi ajoissa.


Iisa osaa mm. mennä maahan, kumartaa ja nostella etujalkoja.

Tulevaisuudessa toivon voivani kasvattaa näitä ihania poneja, joita kasvatetaan vain Ruotsissa ja Suomessa. Russejen sukusiitosaste on yleisesti aika korkea, joka antaa sopivasti haastetta jalostukseen. Näissä vähän pienemmissä roduissa on oma viehätyksensä jalostuksellisesti, oma varsa tuntuu paljon arvokkaammalta, kun sillä voi oikeasti olla jotain merkitystä. Ei huolta, en ajatellut alkaa ihan vielä kasvattamaan näitä kunnolla, joskus tulevaisuudessa sitten. Saas nähdä miten selviän keväästä ja varsakuumeesta, onneksi Musa ja Jupiter on vielä aika pikkuisia, ne menköön vielä varsoina.






sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Lainakuski käytössä



On niin erilaista lähteä raveihin, kun ei tarvitse itse ajaa. Ei jännitä etukäteen, ei tarvitse pakata omia ajokamoja ja saa miettiä miten kertoa lainakuskille, miten poni on viimeaikoina mennyt. Ponin kilpavaljaiden ja loimien pakkaaminenkin jäi ihan viime tippaan. Kaipaan itse kilvanajoa niin paljon. Onneksi on Kepponen ja pääsen sillä ajamaan kilpaa, mutta vasta kesällä. Toisaalta se etten aja kilpaa mahdollistaa sen, että voin ottaa kuvia radan varressa, eli kyllä siinä on hyvätkin puolensa.






Tämän vuoden starttailu aloitettiin heti ensimmäinen päivä,  kun Mulan juoksi Forssassa ensimmäistä kertaa Riian ajamana kärrylähdössä. Startti sujui paremmin kuin hyvin ja tuloksena toinen sija hienolla uudella ennätyksellä 2.57,9. Itse pelkäsin startin päättyvän hylkyyn, mutta onneksi laukkoja tuli vain yksi. Olin tosi tyytyväinen poniin ja siihen, että yhteistyö uuden kuskin kanssa sujuu.

Toinen startti oli eilen 21.1 Lahdessa. Mulan oli viides ajalla 3.02,2 ja ilman laukkamerkkiä. Olen tavallaan ihan tyytyväinen poniin, mutta se ei ollut ihan oma itsensä. Poni oli vähän laiska ja terävyys puuttui. Nyt Mulan saa taukoa ja seuraavan kerran startataan luultavammin huhtikuussa. Se on tehnyt pitkän kauden ja saa nyt ansaittua lomaa sekä lisää treeniä.





Ja sitten vielä vähän muita kuulumisia:
Kepposen kanssa ajohommat alkaa sujua paremmin, katokseen peruuttaminen sujuu jo hyvin ja kaveriakin maltetaan odottaa kärryt perässä. Kepponen on rauhoittunut todella paljon, kun ikää tulee on pakko alkaa käyttäytyä fiksummin. Kepponen on ollut nyt tosi kiva ajaa, koska se on ollut reipas eikä ole kytännyt kaikkea, paitsi viimeksi Iisa tartutti siihen jonkun pöllötaudin. Piti ajaa jäällä pikkuinen lenkki, mutta eihän siitä mitään tullut, kun ilmeisesti jään alla oli joku peto, joka säikytteli pieniä poneja. Ponit sinkoili vuorotellen suuntaan jos toiseen, joten todettiin paremmaksi vaihtoehdoksi siirtyä tielle hölkkäilemään. Loppulenkillä olikin rauhallisemmat ponit, kun ylikierroksilla käyminen oli kuluttanut vähän energiaa.

Uuden satulan etsintä on käynnistynyt huonosti. Ostettiin yksi Daslön koulupenkki, mutta se oli ihan liian kaareva noiden ponien selkiin. Wintec etsinnässä nyt, koska sen pitäisi sopia ja siinä saa vielä vaihdettua kaaria, toivottavasti löydettäisiin jostain kyseinen satula.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Tavoitteet 2017

Tässä on jotain tavoitteita tulevalle vuodelle. Varmasti lisää tavoitteita syntyy, kun osa tavoitteista täyttyy. Nuorien ponien kanssa kuitenkin edetään jokaisen ponin omaan tahtiin, esimerkiksi Musa on jo tottunut ihmisen käsittelyyn melko monipuolisesti, mutta Jupiter aristelee vielä välillä kosketustakin.

Mulan
-muutama startti

Kepponen
-ajotreeniä
-hiitti keväällä/kesällä
-harjoitusravit
-starttiin
-satulaan + ratsastajaan totuttaminen


Iisa
-kantakirjaus
-Ratsastus sujuvammaksi


Musa
-näyttelyt
-kansallinen poninäyttely
-kuolaimiin totuttaminen
-valjasiin totuttaminen ja ohjasajo


Jupiter
-totuttaminen harjaukseen ja muuhun hoitamiseen
-totuttaminen kuolaimiin
-näyttelyt
-kansallinen poninäyttely
-valjaisiin totuttaminen ja ohjasajo


tiistai 3. tammikuuta 2017

Katsaus menneen vuoden tavoitteisiin

 Käydäänpä vielä läpi vuosi sitten asetettujen tavoitteiden toteutuminen.

Mulan

-Saataisiin ravivarmuutta
Laukkoja useammassa startissa kuin edellisenä vuonna eli tavoite ei ole todellakaan toteutunut.

-ennätys alle 3.00
Alle sekunnin päähän jäätiin.

-saataisiin ratsukoulutus alulle
-löydettäisiin ratsastaja
Ratsastaja löytyi ja Mulan on saanut tutustua ratsastuksen maailmaan.

-saataisiin hyppyytettyä vähän enemmän
Jonkin verran on tullut ponia irtohypytettyä, ihan loppuvuodesta poni hyppäsi pientä estettä ratsastajankin kanssa

-paljon startteja kesällä
Niin paljon kuin sopivia löytyi ja saatiin kyydit järjestettyä, mutta poni ei ollut parhaassa mahdollisessa terässä.

-jospa tällä kaudella juoksunkulut sujuisivat paremmin ja saataisiin vaikka yksi tolppakin tauluun
Ensimmäinen voitto tuli montessa Riian kanssa ja Aino pääsi tuulettamaan voittoa vuoden toiseksi viimeisessä kärrylähdössä.


Iisa

-terve varsa maailmaan
Musa syntyi 6.5.16 terveenä

Urli

-pitää kuntoa yllä
Liikutusta on vähennetty, mutta ollaan silti liikuttua ja kunto on säilynyt kohtalaisena

-pysyä terveenä
Terveydentila on pysynyt oikein hyvänä vuoden ajan.