lauantai 4. maaliskuuta 2017

Helmikuun kuulumiset

Helmikuussa tapahtui paljon kaikenlaista, mutta blogiin en kirjoittanut kertaakaan, joten käydäänpä läpi mitä meille kuuluu.

Jupiter on ollut meillä nyt kolme kuukautta ja pojat ovat jo hyviä kavereita. Jupiter menee aina karsinassa uusiin puruihin piehtaroimaan ja Musa menee joskus ulkona heinien päälle piehtaroimaan. Pojat ovat päässeet irtojuoksemaan jonkun verran ja seuraavaksi olisikin tarkoitus aloittaa kuolaimiin totuttaminen. Ostimme pienemmän kuolaimen ja kiinnitimme sen Mulanin ratsusuitsiin, koska ne saa niin pienelle, että kaiken järjen mukaan niiden pitäisi sopia pikkuisille. Ensin olisi tarkoitus totuttaa Musa kuolaimiin ja katsoa mitä se niistä sanoo ja sitten aloitellaan Jupiterin kanssa. Jupiter on edistynyt paljon eikä se enää kammoksu harjaamista ja antaa koskea lähes mihin tahansa. Kummatkin pojat ovat todella saman kokoisia, vähän päälle 110cm.





Kepponen on alkanut treenaamaan vähän enemmän. Olemme ajaneet hangessa yleensä vähän päälle kolme kilometriä, mutta välillä myös viisi kilometriä. Kepposesta on tullut tosi kiva ajaa, vaikkakin ohjastajan on pakko pysyä kokoajan hereillä, sillä muuten ei pysytä reitillä. Myös ajolenkille lähtö sujuu rauhallisesti ja poni malttaa seistä narut auki katoksessa hetken,  kun syksyllä se säntäsi liikkeelle jo ennen kuin narut oli ehditty avaamaan.

Kepponen on päässyt myös tutustumaan satulaan ja olemmekin juoksuttaneet sitä satula selässä. Poni pukitteli jonkun verran, mutta ei ihan älyttömästi. Kävin jo ihan vähän istumassa sen selässä ja mentiin vain vähän käyntiä. Poni on kyllä muuttunut paljon rauhallisemmaksi ja sen kanssa on jo paljon helpompi toimia. Vaikka tämä onkin helmikuun postaus, mainitsen kuitenkin, että Kepposella kävi torstaina hieroja. Lapojen etuosat oli vähän jumissa, mutta muuten poni oli ihan "pehmeä".



Mulanin helmikuu on sisältänyt normaalia treenaamista. Riia on käynyt muutaman kerran rallittelemassa sillä ratsain ja poni on saanut laukata sydämensä kyllyydestä.  Ollaan ajettu hangessa aika paljon, kun kerrankin sellaisia tällä meillä on. Lisäksi Mulan kävi Riian kanssa hiitillä ratsain loppukuusta. Hiitti ei mennyt kauhean hyvin, koska rataa ei ollut aurattu ja lumen alla oli jääkerros.





 Iisa treenasi myös helmikuun ahkerasti,  suurimmaksi osaksi hankitreeniä, koska Iisa tassuttelee vieläkin paljain varpain. Ratsastusjuttuja saatiin ehkä siltä osin eteenpäin, että löydettiin syy pukittelulle. Iisa tosiaankin pukittaa pohkeiden takia, vaikka kuinka hellästi kosket jalalla kylkeen, poni pukittaa. Iisa on muutenkin aina ollut todella herkkä ja ei ole tykännyt vatsan koskettelusta, varsinkaan talvisaikaan, jolloin karvakin on helposti vähän sähköinen. Loppukuusta Iisakin pääsi hiitille ja sai vähän paremmin pitoa radasta kuin Mulan. Iisan hiittiin olen itseasiassa tosi tyytyväinen, koska ponia ei juuri tarvinnut käskeä. Uutena varustuksena kokeilimme lappuja, jotka toimivat loistavasti,  vähän poni säikkyi kun ei nähnyt kunnolla sivuille, mutta loppua kohden meni paremmin. Nyt vielä vain treeniä ja treeniä, niin hyvä tulee ja päästään kantakirjaamaan tyttö.

 
Varma kevään merkki on täällä nimittäin karvanlähtö, joten hyvää alkanutta kevättä kaikille lukijoille!