lauantai 7. huhtikuuta 2018

Pieni ja pippurinen


2.4. käytiin Kepposen kanssa kilpailemassa Forssassa. Sää oli erittäin keväinen, nimittäin lunta tulla tuprutti melkein koko päivän. 

Kilpailupäivän aloitimme mukavasti ponin kanssa 20 minuutin lastauksella. Kopissa vaihdoin sille kuivan loimen päälle, koska lumisateessa lastatessa fleece-loimi ehti kastua jonkun verran. Lastaukseen oli onneksi varattukin aikaa, joten aikataulusta emme kuitenkaan jääneet jälkeen. Itse matkan poni onneksi matkusti oikein rauhassa mutustaen heiniä. 

Raviradalla olimme hyvissä ajoin ja ensi töikseni kävinkin hakemassa voilokit (kilpailunumerot) ja puhaltamassa itse alkometriin. Sitten otimme ponin pois kopista ja odotellessamme mittaajaa kävelytin sitä. Poni kävi kierroksilla ja sen pitäminen oli toisinaan aika raskasta. Mittaaja tuli aika myöhässä, joten jouduimme siis odottamaan aika pitkään. Poni mitattiin 123cm korkeaksi eli sama korkeus kuin syksyllä. 

Sitten alkoikin varsinainen show, kun aloitimme kuumakallen valjastamisen. Katoksessa poni ei suostunut olla vaan alkoi keulimaan ja ryntäsi sieltä ulos. Päädyimme siis varustamaan ponin lumisateessa auton perässä. Suojiakaan poni ei suosiolla ottanut jalkaan vaan alkoi potkia. Vaikeuksista huolimatta ponille saatiin kärryt perään. Kärryiltä käsin poni oli helpompi hallita ja pystyin itsekin hengähtää. Pitäähän kilpaponin vähän pippurinen olla, eihän tässä hommassa olisi mitään mielenkiintoa ja jännitystä, jos liian helpolla pääsisi.


Lämmittelystä voin sanoa sen verran, että itse en nähnyt yhtään mitään joissakin kohdissa, kun lumisade tuli vasten kasvoja ja poni juoksi vähän liiankin reippaasti. Starttiin otin kyllä lasit käyttöön, koska ilman niitä olisi ollut vähän liian vaarallista hommaa. Jos lämmittäessä olisi ollut radalla enemmän väkeä, olisin kyllä hakenut lasit jo ensimmäisen lämmityskierroksen jälkeen. Lämmityksen jälkeen kävelyttelin ponia liukkaalla varikkoalueella. 

Lähtö oli tällä kertaa ryhmäajo eli ponit lähtivät auton takaa matkaan. Kepponen juoksi jo syksyllä yhden autolähdön, mutta pelkäsi tällä kertaa autoa paljon enemmän eikä mennyt kymmentä metriä lähemmäs auton siivekettä. Osaltaan itsekin aiheutin ponin pelkoa, koska lähtöauto oli paikallaan, kun ponit lähestyivät sitä, joten jouduin ottamaan Kepposta kiinni juuri kriittisessä kohdassa ja poni ilmeisesti ajatteli, että lähemmäs tuota seinää ei mennä. 

Poni lähti tosi takkuillen matkaan eikä oikein yrittänyt koko matkan aikana juosta kunnolla. Matkan aikana tuli pari haparointia, mutta ei kuitenkaan yhtään laukkaa. Maalissa ponin sijoitus oli neljäs ja voittosumma kasvoi taas kahdellakymmenellä eurolla. Käsijarru päällä juostiin kuitenkin uusi ennätys 2.30,8 eli innolla odotan kesää, kun saadaan poni kesäkenkään. Hokit jalassa juokseminen ei oikein sovi Kepposelle, koska jalat eivät ihan meinaa mahtua ponin alle ne jalassa. Myös kengityksellä olisi tarkoitus etsiä apua Kepposen ravin sujuvuuteen. Nyt treenaillaan kuukauden ajan ja katsellaan sitten toukokuussa starttaamista uudelleen. 


2 kommenttia:

  1. Olipas kiva selostuspostaus! Tätä oli mielenkiintoista lukea :) Mahtavaa, että teillä sujui kuitenkin noinkin hyvin! :)

    welifedream.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta! Kiva kuulla mielipidettä tekstistä.

      Poista