Meidän pienet pojat pääsi maailmalle ensimmäisen kerran toukokuussa, kun pyörähdettiin Hämeenlinnassa kissankulman eläinpihan match showssa. Siellä Jupiter keräsi palkintoja kummankin osallistumismaksun edestä sijoittuessaan varsojen sinisten toiseksi. Tästä matkasta kertyi kummallekin ponille arvokasta kokemusta matkustamisesta, pesusta, hieman tarkemmasta laittautumisesta sekä vieraassa paikassa olemisesta.
Heinäkuun lopussa pojat pääsivät kuitenkin virallisiin näyttelyihin, kun matkustimme heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Ypäjälle kansalliseen poninäyttelyyn, jonka yhteydessä pojat näytettiin myös Hippoksen kehässä. Myös poikien kesäkaveri Ruuti lähti samoihin karkeloihin näyttäytymään.
Näyttelyaamu sujui aluksi suunnitelmien mukaan, haimme pojat laitumelta, pestiin ja harjattiin, sekä huollettiin kavioita. Musan kaviot jäivät ikävän näköisiksi, koska sillä oli juuri lohjennut toinen kavio laitumella telmiessä. Aikaa meillä oli ihan runsaasti käytettävissä, joten lastaaminenkin aloitettiin ajoissa ja onneksi näin tehtiin. Musa reippaana nuorena miehenä käveli suoraan koppiin, mutta Jupiter oli asiasta erimieltä ja päätti, ettei hän halua mennä koppiin. Vastustellessaan Jupiter luonnollisesti hypähti hieman ylös ja taakse. Tämä liike kuitenkin aiheutti sen, että Astan olkapää lähti pois paikaltaan, jolloin Astalle piti soittaa ambulanssi. Lisäksi piti saada Jupiterille esittäjä poninäyttelyn kehään ja luojan kiitos se järjestyi.
Ei auttanut muu kuin alkaa lastaamaan poneja uudelleen. Kului noin puoli tuntia kunnes kumpikin oli autossa ja matka kohti Ypäjää saattoi alkaa, valitettavasti kuitenkin ilman Astaa. Perille päästyämme apukädet olivat meitä vastassa ja veimme pojat mittauspisteelle. Jupiter mitattiin 115 cm ja Musa 116 cm korkeaksi. Tämän jälkeen siirryimme verryttelemään poneja hippoksen kehää varten, johon pääsimme aika pian.
Esitin itse kummatkin hippoksen kehässä olin ratketa riemusta, kun molemmat saivat ensimmäisen palkinnon! Se tuntui epäonnisen aamun jälkeen todella, todella hyvältä. Lisäksi tuomarit pitivät Jupiterista todella paljon ja arvosteluunkin tuli maininta, että lupaava poni.
Musan arvostelu:
Sopusuhtainen varsa, jolla on hyvä rotuleima. Sillä on ilmeikäs pää ja hyvänmuotoinen kaula. Rungossa on hyvä syvyys. Lapa on pitkä ja pysty. Ylälinja ja takaosa ovat lihaksikkaita. Jalat ovat sivusta hyväasentoiset. Käynti on tarmokasta. Ravi on kevyttä, hieman voimatonta. Kaviot ovat epäsymmetriset.
Jupiterin arvostelu:
Hyvin kehittynyt varsa, jolla on hyvä rotuleima. Sillä on ilmeikäs pää ja hyvänmuotoinen kaula. Rungossa on hyvä syvyys, lapa on pitkä. Hevosella on hyvä säkä, lanne on pitkä ja suora. Lautanen on luisu. Jaloissa on riittävä luusto ja liikkeet kauttaaltaan ovat suorat. Käynti on jäntevää. Ravi on kevyttä, takaa vielä voimatonta. Lupaava poni.
Hippoksen kehän jälkeen seurasikin pitkä odottelu, kun odoteltiin poninäyttelyn kehän alkua. Tällä kertaa kehässä minä esitin Musan ja Johanna esitti Jupiterin. Jupiter olikin luokkavoittaja ja sai ainoana yksivuotiaana orina ykköspalkinnon. Musa oli kuuden varsan porukassa neljäs ja palkittiin toisella palkinnolla. Jupiterhan pääsi luokkavoittajana jatkoon, mutta ei kuitenkaan enää pärjännyt. Ehkä ensi vuonna putsataan koko palkintopöytä.
Kokonaisuudessaan reissu oli aamun pienestä epäonnesta huolimatta hieno ja ennen kaikkea sai huomata, kuinka hienot varsat meillä on! Jupiter hurmasi ihmiset ympärillään rauhallisella käytöksellään toisin kuin Musa, joka pörräsi lähes kokoajan. Jupiterin kanssa olisi niin kiva käydä enemmänkin näyttelyissä sen mahtavan käytöksen takia.
