Sunnuntaina päästiin kerrankin valoisaan aikaan oikein kunnon lenkille Urlin ja Mulanin kanssa. Matkaa kertyi 11.5 km ja aikaa kului tunti, eli aikamoista vauhtia pidettiin ihan hevosten omasta tahdosta yllä.
Minä ratsastin Urlilla toista kertaa kuuden viikon ratsastustauon jälkeen. Oli kyllä aikamoinen hevonen ja itsellä ei oikein keskikropassa ole kunnon lihaksia, niin oli vähän haastavaa pidätellä hevosta. Kyllähän sen aina välillä sai hiljentämään, mutta aika hyvin hevonen minua vei. Kun laukkasimme Mulanin edelle, Urli suostui tietyn matkan päästä hidastamaan vähän, mutta kun kuuli ponin lähestyvän, niin pää heilui ja vauhti kasvoi. Välillä kiidettiin tietä lähes täyttä laukkaa ja välillä jopa rauhoituttiin pikakävelyyn. Ei kyllä uskoisi hevosen olevan 24-vuotta. Kuntokin on kyllä niin loistava, sillä ei puuskuttanut koko lenkillä yhtään. Hikinenhän hevonen oli päästä kavioihin, mutta sen nyt ymmärtää, kun talvikarvassa urheilee.
Mulan oli kyllä yhtä loistava kuin Urli, ellei jopa parempi. Ponikin viipotti mennä väsymättä samat 11.5 km ja huippunopeuksia en kehtaa tänne edes laittaa, mutta sen voin sanoa että kovaa kulki ja ravia. Tuli taas samalla todettua, että kunto on kohdillaan 23.päivän Vermon starttia ajatellen, kunhan nyt saadaan edes ne listat.
Itsellä koulua vielä viikko ennen joululomaa ja alkaa jo vähän koulunkäynti tökkimään. Kuvia ei koskaan ehdi hevosista ottamaan, kun lähtee kouluun on pimeää ja kun tulee joka päivä koulusta neljältä on pimeää. Ei oikein innosta. Onneksi maassa on nyt ohut lumipeitto, joten on edes vähän enemmän valoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti